Ammattidoulapalvelu on kustannustehokas ennaltaehkäisevä palvelu

Ammattidoulapalvelu on kustannustehokas tapa vähentää ensimmäisen ja toisen synnytyksen kustannuksia sekä lisätä hyviä elinvuosia.

Doulapalvelun hyödyt on kiistatta todistettu jo useissa tutkimuksissa ja nyt on laskettu, että ammattidoulapalvelu on myös kustannustehokas osa terveydenhoitoa.

Ammattidoulapalvelu on kustannustehokas tapa vähentää ensimmäisen ja toisen synnytyksen kustannuksia sekä lisätä hyviä elinvuosia.

“The Cost‐Effectiveness of Professional Doula Care for a Woman’s First Two Births: A Decision Analysis Model”. Greiner Karen et al.

Doulapalvelun hyödyt lyhyesti

Doula on perheen tukija odotuksessa, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeisessä ajassa. Doula tukee synnyttäjää ja hänen tukihenkilöön saamaan tietoa, tukea ja turvaa. Doulan toimenkuvaan voi tutustua täällä.

Doulapalvelun hyötyihin kuuluu tutkimusten mukaan mm.

  • lisääntynyt normaalisynnytyksen toteutuminen
  • lyhyempi synnytys
  • vähentynyt tarve toimenpiteille
  • vähentyneet keisarileikkaukset
  • lapsi joutuu harvemmin tehohoitoon
  • sairaalassaoloaika lyhenee

Doulapalvelun hyödyt eivät lopu synnytykseen vaan jatkuu pitkälle perheen elämässä, sillä doulan läsnäolo synnytyksessä mm.

  • vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä
  • lisää imetyksen onnistumista
  • tukee kiintymyssuhteen kehittymistä

Doulan hyödyistä julkiselle terveydenhoidolle voit lukea täältä.

Tutkimus: ammattidoulapalvelu on kustannustehokas osa terveydenhuoltoa

29.4.2019 julkaistiin uusi tutkimus doulapalvelun kustannushyödyistä: “The Cost‐Effectiveness of Professional Doula Care for a Woman’s First Two Births: A Decision Analysis Model”.

Greiner Karen et al. laskivat tutkimuksessa ammattidoulan palvelun kustannusvaikutuksia synnyttäjän ensimmäisessä ja toisessa synnytyksessä. Toinen synnytys otettiin huomioon sen vuoksi, että ensimmäinen synnytys vaikuttaa paljon myös henkilön toiseen synnytykseen.

Tutkimuksessa tutkijat selvittivät ammattidoulan tarjoaman tuen mahdollista kustannustehokkuutta tilanteessa, missä ensimmäisessä synnytyksessä olisi doula ja toisessa synnytyksessä ei olisi doulaa paikalla.

Menetelmä

Tutkimuksen mallissa vertailtiin synnytyksiä, joissa oli ammattidoula mukana, niihin synnytyksiin, missä ei ollut mukana ammattidoulaa.

Teoreettisessa tyhmässä oli mukana 1,6 miljoonaa naista (USA:n matalan riskin ensisynnyttäjien vuosittainen määrä, jotka synnyttävät täysiaikaisena yhden lapsen). Tuloksissa huomioitiin synnytystapa, kuolleisuus, kohdun repeämät, keisarileikkaukset, kohdunpoistot, kustannukset sekä laatupainotetut elinvuodet (quality-adjusted life years, UALYs).

Näiden esiintyvyytenä käytettiin tutkimusten tilastoja ja kustannustehokkuuden määritelmänä oli $100,000 laatupainotettua vuotta kohden.

Tulokset

Kun kaikilla perheillä olisi ammattidoula mukana synnytyksessä, se vähentäisi keisarinleikkausten määrää ja parantaisi laadukkaiden elinvuosien määrää.

Vuositasolla ammattidoulapalvelulla olisi USA:ssa seuraavanlaiset seuraukset:

  • vältettäisiin 202 538 keisarinleikkausta
  • vältettäisiin 46 kuolemaa liittyen vähentyneisiin keisarinleikkauksiin
  • vältettäisiin 99 kohdunrepeämää
  • vältettäisiin 26 kohdunpoistoa
  • säästettäisiin $185 miljoonaa
  • saataisiin 7617 laadukasta elinvuotta lisää

Herkkyysanalyysillä saatiin ammattidoulan palvelulle kustannussäästöksi $884 ja kustannustehokkuudeksi $1360 per doula.

Keskustelu

Ammattidoulan palvelu perheen ensimmäisessä synnytyksessä voi parantaa hoidon tuloksia ja lisätä laadukkaiden elinvuosien määrää ensimmäisen ja toisen synnytyksen aikaan.

Tutkimuksen rajoitteiden vuoksi kustannustehokkuuden arvio on todennäköisesti konservatiivinen, mikä entisestään tukee suositusta ammattidoulien integraation lisäämistä julkiseen terveydenhoitoon sekä doulapalvelun korvaavuustason nostoa.

Miten hyödyntää tätä näyttöön perustuvassa terveydenhoidossa?

Doulapalvelu on hyödyllisyytensä lisäksi näytetty olevan myös kustannustehokas tapa parantaa perheiden hyvinvointia, joten doulapalvelua tulisi kehittää osana näyttöön perustuvaa terveydenhoitoa.

Tämä sitaatti WHO:lta kiteyttää pitkälti tämänhetkisen tilan:

A companion of choice is recommended for all women throughout labour and childbirth.

“The GDG noted that countries and policy-makers are often reluctant to implement this intervention in clinical practice in spite of the supporting evidence, which has been available for many years, even though the intervention is routinely applied in private facilities. The group agreed that extra efforts are needed to encourage potential implementers at various levels of health care delivery to implement this intervention. “

WHO recommendations Intrapartum care for a positive childbirth experience

Tämä on tilanne Suomessakin. Doulapalvelua tulisi pilotoida osana kunnan palvelua perheille.

Doulaohjelma

Seuraavaksi meidän tulisi kokeilla doulapalvelun tarjoamista pilottiprojektissa sekä tutkia sen tuomat hyödyt.

Doulaohjelman runko on jo valmiiina ja doulaohjelmaa voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Kaikista tärkein osa doulapalvelua on se, että doula on mukana koko synnytyksessä. Tämän vaatimuksen täyttäminen vaatii sen, että doula saa työstään korvauksen, sillä muissa töissä olevien vapaaehtoisten pääsy synnytykseen ei aina toteudu.

Tämän lisäksi voidaan tarjota tapaamisia, doulailtoja, jälkikäyntiä, perhedoulausta lapsivuodeaikana yms. riippuen ohjelman halutusta laajuudesta ja tavoitteista.

Iso osa doulatutkimuksista on tehty doulaohjelmassa, missä doulat koulutetaan DONA Internationalin doulaohjelmassa ja sen jälkeen he tarjoavat doulausta asiakkaille tietyssä sairaalassa ilman aikaisempaa kontaktia perheeseen. Tämä pystytään toteuttamaan myös Suomessa, jolloin tutkimus olisi vertailukelpoinen kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Cochrane Review:n tutkimuksen mukaan doulan hyödyt tulevat parhaiten esille, kun doula ei ole osa sairaalan henkilökuntaa eikä myöskään perheen sosiaalisesta lähipiiristä. Tätä lähtisin toteuttamaan suomalaisessakin doulaohjelmassa.

Aikaisemmin luetellut doulapalvelun hyödyt ovat siis ohjelmista, missä doulapalvelu yleensä tarjotaan sairaalaan synnyttämään tuleville, ilman aikaisempaa doulakontaktia. WHO peräänkuuluttaa nyt tutkimusta, missä doulapalvelua tarjottaisiin jo odotusaikana. Sen tuomat hyödyt ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat.

Although labour companionship was commenced in most included trials upon admission to the labour ward, companionship commenced in early labour (e.g. at home or before admission to the labour ward) could plausibly be more effective, as that is the time when many women experience anxiety about how to cope with contractions, when to go the hospital and other practical considerations.

WHO recommendations Intrapartum care for a positive childbirth experience

Jo odotusaikana doulan tukea tarjoava ohjelma saisi varmasti kansainvälistä huomiota.

Doulaohjelma kotouttamiseen

Doulaohjelmaa voidaan käyttää myös kotouttamiseen. Kouluttamalla doulia eri kulttuuritaustoista pystyisimme tarjoamaan doulapalvelua eri vähemmmistöryhmille heidän omasta viiteryhmästä tulevan doulan avulla.

Tämän avulla perhe saisi tukea ja tietoa omasta kulttuurista kotoisin olevalta henkilöltä ja odottajat saataisiin mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan, mikä on usein haasteellista.

Toimiakseen tämä vaatii sen, että doulapalvelu olisi perheelle ilmaista tai lähes ilmaista sekä sen, että kyseinen doula saisi työstään korvauksen, että hän pystyy sitä pitkäjänteisesti tekemään ja kouluttautumaan sekä luomaan verkostoja ja luotettavuutta.

Aloitetaanko?

Jos olet kiinnostunut toteuttamaan doulaohjelmapilotin, niin ota yhteyttä! Se on varmasti kustannustehokas näyttöön perustuva tapa tarjota ennaltaehkäisevää äitiyshuoltoa.

Marjaana Siivola
Marjaana @ doules.fi

Kirjoitus on alunperin julkaistu Doulesin blogissa osoittessa: “Ammattidoulapalvelu on kustannustehokas ennaltaehkäisevä palvelu”