Tiedote: Doulatoiminnan kehittäminen Suomessa 2018

DOULATOIMINTA SUOMESSA
Suomen doulat ry
Ensi- ja turvakotien liitto ry, Suomen Doulat ry sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (ent RAY) ovat neuvotelleet yhdessä vapaaehtoisdoulatoiminnan ja yrittäjädoulatyön välisistä rajapinnoista. Neuvottelut ovat alkaneet vuonna 2015.
Ensi- ja turvakotien liiton paikallisyhdistyksillä on ollut vapaaehtoisdoulatoimintaa 1990-luvun alusta alkaen ja doulatoiminta on laajentunut monille paikkakunnille. Vapaaehtoisten doulien lisäksi Suomessa on toiminut ammattidoulia vuodesta 2010 lähtien. Ensi- ja turvakotien liiton paikallisyhdistykset saavat STEA:lta julkista avustusta vapaaehtoisdoulatoiminnan koordinaatioon eikä avustuksen alainen toiminta saa sääntöjen mukaan tuottaa kilpailuhaittaa yrittäjille tai häiritä uuden yritystoiminnan luomista paikkakunnalle. Tämän vuoksi on ollut tarpeen selkiyttää Ensi- ja turvakotienliitto ry:n erityistarpeisten perheiden määritelmää.
Yrittäjänä toimivat doulat ovat nostaneet esiin sen, että STEAn myöntämä tuki vapaaehtoisen doulatoiminnan koordinaatioon vaikuttaa siihen, hankkivatko perheet doulatukisuhteen järjestöstä vai yritykseltä. Vapaaehtoisdoulatoiminnan näkökulmasta kaikilla perheillä ei ole mahdollisuuksia maksaa doulan tuesta. Näiden erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi on käyty useita neuvotteluita. STEA on ottanut avustuksen myöntämisessä kannan, että Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisdoulatoiminnan tulee olla suunnattu erityistä tukea tarvitseville perheille.
Neuvotteluiden tuloksena on todettu, että yhteisenä Ensi- ja turvakotien liiton ja Suomen Doulat ry:n tavoitteena on, että kaikki perheet voivat saada itselleen doulan sitä tarvitessaan. Tämän toteutumiseksi Ensi- ja turvakotienliitto on määritellyt erityistukea tarvitsevien perheiden kriteerit syksyllä 2017, joita Suomen Doulat ry sai kommentoida. Näitä kriteereitä alettiin käyttämään 1.1.2018 lähtien, kun perhe hakee itselleen vapaaehtoisdoulaa Ensi- ja Turvakodilta. Muut vapaaehtoisjärjestöt ja -ryhmät, jotka eivät saa avustusta julkisista varoista, saavat tarjota doulapalveluaan vapaasti.
Ensi- ja turvakotien liitto huolehtii siitä, että jäsenyhdistysten vapaaehtoisdoulakoordinaattorit perehdytetään erityisen tuen määrittelyyn ja että vapaaehtoisdoulat ovat tietoisia sovitusta työnjaosta. Lisäksi on sovittu, että yrittäjädoulat voivat toimia vapaaehtoisdoulina vapaaehtoistoiminnan periaatteiden mukaisesti ja he voivat halutessaan osallistua Ensikotiyhdistysten järjestämiin doulailtoihin. Suomen Doulat ry on yhteinen yhdistys yrittäjinä ja vapaaehtoisina toimiville doulille.
Elokuussa 2018 Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Doulat ry ja STEA kokoontuivat arvioimaan tilannetta ja sitä, miten uusi linjaus toimii käytännössä. Tapaamisessa sovimme kriteerien tehokkaammasta tiedottamisesta perheille, doulille ja koordinaattoreille sekä kriteerien lisäämisestä jokaisen Ensi- ja turvakotien liiton doularyhmän sivulle. Lisäksi STEA tutkii tuen tuomaa kilpailuhaittaa doulatoiminnalle. Suomen Doulat ry on pyytänyt STEAlta riippumatonta kilpailuhaitan selvitystä.
Suomen Doulat ry:n puolesta neuvotelleet
Salla Pyykkönen ja Marjaana Siivola
Asta Levy
Puheenjohtaja
Suomen Doulat ry
Suomen_Doulat_logo_RGB_ilman_taustaa

Tiedote vapaaehtoisdoulatoiminnasta ja doulayrittäjyydestä jäsentahoille

Tiedote julkaistu 19.12.2017

Ensi- ja turvakotien liitto ry, Suomen Doulat ry sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ovat neuvotelleet yhdessä vapaaehtoisdoulatoiminnan ja yrittäjädoulatyön välisistä rajapinnoista. Neuvottelut ovat alkaneet vuonna 2015 ja alkuvaiheessa neuvotteluissa oli mukana myös Folkhälsan.

Ensi- ja turvakotien liiton paikallisyhdistykset saavat STEA:lta julkista avustusta vapaaehtoisdoulatoiminnan koordinaatioon. Ensi- ja turvakotien liiton paikallisyhdistyksillä on ollut vapaaehtoisdoulatoimintaa 1990-luvun alusta alkaen ja doulatoiminta on laajentunut monille paikkakunnille. Vapaaehtoisten doulien lisäksi Suomessa on toiminut ammattidoulia vuodesta 2010 lähtien ja tänä päivänä ammattidoulia on yli sata. Tämän vuoksi on ollut tarpeen selkiyttää Ensi- ja turvakotienliitto ry:n erityistarpeisten perheiden määritelmää.

Yrittäjänä toimivana doulat ovat nostaneet esiin sen, että STEAn myöntämä tuki vapaaehtoisen doulatoiminnan koordinaatioon vaikuttaa siihen, hankkivatko perheet doulatukisuhteen järjestöstä vai yritykseltä. Vapaaehtoisdoulatoiminnan näkökulmasta kaikilla perheillä ei ole mahdollisuuksia maksaa doulan tuesta. Näiden erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi on käyty useita neuvotteluita. STEA on ottanut avustusehdotuksessaan kannan, että Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisdoulatoiminnan tulee olla suunnattu erityistä tukea tarvitseville perheille.

Neuvotteluiden tuloksena on todettu, että yhteisenä Ensi- ja turvakotien liiton ja Suomen Doulat ry:n tavoitteena on, että kaikki perheet voivat saada itselleen doulan sitä tarvitessaan. Tämän toteutumiseksi Ensi- ja turvakotienliitto on määritellyt erityistukea tarvitsevien perheiden kriteerit, joita ollaan työstetty yhdessä Suomen Doulat ry:n kanssa. Näitä kriteereitä sovelletaan, kun perhe hakee itselleen vapaaehtoisdoulaa.

Ensi- ja turvakotien liitto huolehtii siitä, että jäsenyhdistysten vapaaehtoisdoulakoordinaattorit perehdytetään erityisen tuen määrittelyyn ja että vapaaehtoisdoulat ovat tietoisia sovitusta työnjaosta. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön 1.1.2018. Suomen Doulat ry tiedottaa sovituista kriteereistä omille jäsenilleen. Lisäksi on sovittu, että yrittäjädoulat voivat toimia vapaaehtoisdoulina vapaaehtoistoiminnan periaatteiden mukaisesti ja he voivat halutessaan osallistua ensikotiyhdistysten järjestämiin doulailtoihin. Suomen Doulat ry on yhteinen yhdistys yrittäjinä ja vapaaehtoisina toimiville doulille.

Kevään ja kesän 2018 ajan molemmat tahot keräävät kokemuksia ja tilastotietoa siitä, miten yhdessä sovittu linjaus vaikuttaa vapaaehtoisdoulatoimintaan ja doulayrittäjyyteen. Syksyllä 2018 Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Doulat ry ja STEA kokoontuvat arvioimaan tilannetta ja sitä, miten uusi linjaus toimii käytännössä.

Riitta Särkelä
Pääsihteeri
Suomen Ensi- ja turvakotien liitto ry

Karoliina Helle
Puheenjohtaja
Suomen Doulat ry

Suomen Doulat ry logo tiedote

Doulainfolehtinen

Suomen Doulat ry on tehnyt doulainfolehtisen synnytysdoulan doulatoiminnasta.

Infolehtisen tavoite on kertoa mikä on doula, mitä doula tekee ja mitä hän ei tee. Lisäksi se auttaa löytämään doulan.

Doulainfoehtinen voidaan toimittaa sinulle myös painettuna. Lähetä pyyntö postiosoitteen kera yhdistys@suomendoulat.fi. Doulainfolehtinen lähetetään miellellään mm. sairaaloihin, neuvoloihin, äitiyspoliknikikoille, missä hoidetaan odottajia ja joissa kohdataan doulia.

Suomen Doulat ry doulainfolehtinen etusivu

Mikä on doula?

DOULA on synnyttäjän tukihenkilö, joka tarjoaa fyysistä, henkistä ja tiedollista tukea raskausaikana, synnytyksessä ja/tai synnytyksen jälkeen.

Doula tarjoaa läsnäoloa, turvaa, ideoita, kivunlievitystä ja tukea synnyttäjälle ja hänen tukihenkilölleen.

Doula on keskustelukumppani, olkapää, tsemppaaja ja valmentaja. Doula tukee synnyttäjän roolia aktiivisena toimijana yhdessä kätilön kanssa.

Kuka voi olla doula?

Doula ei ole suojattu nimike, joten kenellä tahansa on oikeus käyttää itsestään nimitystä doula. Doulan on kuitenkin hyvä olla tietoinen synnytyksen kulusta, erilaisista kivunlievityksistä, omasta toimenkuvastaan ja sen rajoituksista ja hänen tulee jättää omat synnytyskokemuksensa doulattavan synnytyksen ulkopuolelle. Doulatessa keskitytään 100%:sti tukemaan juuri kyseisen naisen synnytystä hänen toiveidensa mukaisesti.

Koulutettu doula on käynyt doulaukseen keskittyvän koulutuksen.

Sertifioitu doula on käynyt doulakoulutuksen ja sen jälkeen jatkanut omaa kouluttautumistaan järjestelmän vaatimalla tavalla. Yhteistä sertifiointiohjelmille on kokemuksen kartuttaminen synnytyksistä doulan ominaisuudessa doulakoulutuksen jälkeen, kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perehtyminen sekä lisäkurssien käyminen mm. synnytyksen fysiologiasta sekä imetyksestä.

Doulilla on paljon myös muuta koulutusta, joka tukee doulan toimenkuvaa. Osalla doulista on pohjakoulutuksena terveydenhuoltoalan tut- kinto (mm. kätilö, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai fysioterapeutti).

Doulien lyhyt historia

Kautta historian synnyttäjällä on ollut tukenaan yhteisön jäseniä. Yleensä he ovat olleet itse jo aiemmin synnyttäneitä naisia. Tästä tavasta alettiin luopua, kun synnytykset siirtyivät sairaaloihin. 1990-luvun alussa lääkärit Kennell ja Klaus huomasivat kiintymyssuhde- ja imetystutkimuksissaan jatkuvan tuen edistävän synnytyksen kulkua, vähentävän komplikaatioita sekä lisäävän synnyttäjän tyytyväisyyttä synnytyskokemukseen. Heidän tutkimuksiinsa perustuen moderni doulaus sai alkunsa ja nykyään doulia on tuhansia ympäri maailmaa.
Suomessa on ollut vapaaehtoisia tukihenkilöitä synnytyksessä 1990-luvun alusta asti. Vuonna 2010 Suomessa aloittivat ensimmäiset ammattidoulat, jotka olivat kouluttautuneet ulkomailla. Tällä hetkellä Suomessa on neljä eri tahoa, jotka tarjoavat pidempiä, kansainväliset kriteerit täyttäviä, sertifiointiin tähtääviä doulakoulutuksia. Näiden lisäksi on olemassa useita muita eri mittaisia ja laajuisia doulakoulutuksia. Vuonna 2017 Suomessa on noin 100 ammattidoulaa ja 250 vapaaehtoista doulaa.

Synnytysdoulan toimenkuva

Doulan tehtävä

Doula on synnytystukihenkilö, joka tarjoaa henkistä, fyysistä ja tiedollista tukea synnyttäjälle sekä mahdolliselle muulle tukihenkilölle heidän toiveidensa mukaisesti odotusaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.

Doula pyrkii lisäämään turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Doula kannustaa asiakasta kysymään hoidostaan ja tuomaan ilmi huoliaan sekä toiveitaan hoitohenkilökunnalle. Doula ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta.

Doula voi tukea mm. seuraavilla tavoilla:
● Tapaa asiakasta ennen ja/tai jälkeen synnytyksen
● On läsnä synnytyksessä
● On jatkuvana tukena synnytyksen aikana
● Tarjoaa erilaisia lääkkeettömiä kivunlievitys- ja selviytymiskeinoja
● Auttaa synnyttäjää luottamaan kehoonsa ja saavuttamaan synnytysrauhan
● Kannustaa ja ohjaa tukihenkilöä tukemaan synnyttäjää
● Auttaa synnyttäjää toteuttamaan synnytystoivelistaansa niiltä osin kuin synnyttäjä haluaa ja on mahdollista
● Tukee henkisesti muuttuvissa tilanteissa

Toimenkuvan rajoitukset:
Doula ei tee lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi sisä- tai ulkotutkimuksia tai sydänäänten kuuntelua. Doula ei diagnosoi eikä määrää lääkkeitä. Doula ei ole vastuussa synnytyksen kulusta eikä synnyttäjän ja vauvan hyvinvoinnista, vaikka pyrkii näitä edistämään.

Tiedonvälitys

Doula tukee asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välistä vuorovaikutusta. Doula voi tarvittaessa olla aloitteentekijänä keskustelulle, jotta asiakas saisi kerrottua toiveistaan itse.

Mikäli asiakkaan tarpeet ylittävät doulan tietotaidon, doula auttaa häntä etsimään lisätietoa sekä kysymään asiasta muilta ammattilaisilta.

Doulapalvelun tarjoaminen

Doulan ja palvelun tilaajan tulee sopia doulapalvelun sisällöstä, hinnasta ja ehdoista.
Doulan on tuotava oma taustansa (koulutus, kokemus) selkeästi ja rehellisesti asiakkaan tietoon.

Doulan koulutus

Doula ei ole suojattu nimike, joten kuka tahansa voi määritellä itsensä doulaksi.
Doulille on tarjolla erilaisia ja erilaajuisia johdanto-, perus-, sertifiointi- ja täydennyskoulutuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Doula tehtävässään

Doulan tulee toimia kunnioittavasti kaikkia asiakkaita, doulia sekä muita
ammattilaisia kohtaan ja työskennellä tämän toimenkuvan mukaisesti.

Jos doula tarjoaa muita, doulan toimenkuvan ulkopuolisia palveluita, tulee hänen kertoa tästä asiakkaalle selkeästi, ja sopia asiasta erikseen palvelusopimuksessa.

Doulan tulee säilyttää luottamuksellisuus asiakassuhteessa saamistaan tiedoista niin suhteen aikana kuin sen jälkeenkin, ellei hän ole saanut asiakkaalta kirjallista lupaa kertoa tämän tietoja.

Tutkimuksia doulista

Cochrane Review

Cochrane Review:n laajan yli 15 000 synnyttäjää koskeneen tutkimuksen mukaan jatkuvalla läsnäololla oli seuraavia vaikutuksia (Hodgnett et al, 2013, Continuous support for women during childbirth): Synteettistä oksitosiinia tarvittiin vähemmän, riski sektioon oli pienempi, spontaanisti käynnistyneitä synnytyksiä oli enemmän, tarvittiin vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä, vauvoilla oli vähemmän heikkoja APGAR-pisteitä ja vastasyntynyt joutui harvemmin toiselle osastolle. Lisäksi synnyttäjillä oli vähemmän huonoja synnytyskokemusia.

Nämä hyödyt tulivat esille parhaiten silloin, kun tukea mahdollisen puolison lisäksi antoi henkilö, joka ei ollut sairaalan työntekijä eikä synnyttäjän omasta sosiaalisesta piiristä, vaan hän oli perheen ja sairaalan ulkopuolinen tukihenkilö eli doula.

American Journal of Public Health

Katy Kozhimannilin (2013) tutkimuksen Doula Care, Birth Outcomes and Costs Among Medicaid Beneficiaries mukaan doulan tarjoaminen sitä haluaville perheille säästää synnytyksenhoidon kuluja. Tutkimuksiin perustuen Islannissa ja USA:ssa on alettu tarjoamaan doulapalvelua osana julkista terveydenhuoltoa.

WHO

WHO suosittelee jatkuvaa tukea synnytyksen aikana, koska se parantaa synnytyksen hoidon tuloksia.

ACOG

Julkaistujen tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista tavoista parantaa synnytyksen hoidon tuloksia on jatkuva tuki tukihenkilöltä, kuten doulalta. Tätä resurssia ei todennäköisesti vielä täysin hyödynnetä.

Doulat tällä hetkellä

Suomessa toimii vapaaehtoisia doulia ja ammattidoulia.

  • Suomen Doulat ry:n kautta voi löytää ammattidoulan, kouluttautumassa olevan doulan tai vapaaehtoisen doulan
  • Ammattidoulat toimivat yleensä itsenäisinä ammatinharjoittajina
  • Ensi- ja turvakodit tarjoavat doulapalvelua erityisen tuen piirissä oleville perheille
  • Folkhälsan keskittyy ruotsinkielisiin perheisiin
  • Lisäksi muutamassa paikallisessa yhdistyksessä toimii vapaaehtoisia doulia

Lisätietoa löydät Suomen Doulat ry:n verkkosivuilta: www.suomendoulat.fi